ASIAKAS
Lappeerannan Keskusapteekki
Apteekkari Ossi Sarvilahti
Perustettu 1923 Petsamon apteekkina
17 työntekijää
Noin 100 000 reseptiä vuosittain pää- ja sivuapteekissa yhteensä
Apteekkari Ossi Sarvilahti ja farmanomi Hannele Vepsäläinen ovat pitäneet Lappeenrannan Keskusapteekin tietotekniikan käytön eturivin apteekkina jo vuodesta 1978 lähtien.
Vaikka apteekkari Ossi Sarvilahden työpöytä pursuaa paperipinoja, 74-vuotias apteekkari on edelleen innokas apteekkialan digitalisoimisen pioneeri. Kun hän vuonna 1978 sai apteekkiluvan, hän modernisoi Lappeenrannan Keskusapteekin kahdella silloin täysin uudella tavalla. Apteekki sai Suomen ensimmäisten joukossa niin apteekkiohjelmiston kuin vetolaatikot.
Sarvilahti on nähnyt miten kehittynyt tietotekniikka on helpottanut yli 30 vuoden aikana monella tapaa apteekkien toimintaa. Alussa tärkeimpinä tiedonsiirto apteekkien ja Kelan välillä sekä päivittäinen reseptinkäsittely, joita molempia tietokoneistuminen helpotti alusta lähtien paljon. Tänään järjestelmä ohjaa jo koko apteekin liiketoimintaa.
“Aina olen pitänyt tärkeänä, että apteekilla on moderneimmat työntekoa helpottavat työkalut käytössään”, Sarvilahti kertoo, miksi on päivittänyt aina ensimmäisten joukossa BASF:sta Nokia Datan MikroMikko2:een, siitä Linneaan ja lopulta MAXXiin.
“Päivitettävyys. Se on kokenut suurimman muutoksen. Ennen ohjelmistot päivitettiin vaikeasti levykkeiltä ja esimerkiksi uudenvuoden aattona vietettiin runsaasti aikaa päivitysten kimpussa. Nyt kaikki sujuu lähes nappia painamalla. Tietotekniikka on helpottanut tosi paljon päivittäistä tekemistä”, kertoo farmanomi Hannele Vepsäläinen, joka on ollut apteekin tietokoneistamisessa Sarvilahden oikea käsi vuodesta 1978 lähtien.
Apteekin liiketoiminnan automatisoinnin edut ovat niin selvät, ettei niistä tässä jutussa sen enempää. Lappeerannan Keskusapteekki on oikea paikka sulkeltaa apteekkien atk:n historiaan; onhan Ossi Sarvilahti yksi alan pioneereista.
Tietoteknistyminen käynnistyi apteekeissa jo 70-luvulla
Suomen apteekkien ensimmäisten vetolaatikoiden rungot ovat edelleen käytössä.
Ossi Sarvilahti oli 70-luvun lopussa Yliopiston Apteekin ostopäällikkö ja huomasi uuden tietotekniikan hyödyt apteekkialalla. Mutta kuten pioneerit usein, hän ei saanut ajettua ajatuksiaan ja ehdotuksiaan läpi Yliopiston Apteekin isossa organisaatiossa. “Silloin päätin että tämä riittää ja hain omaa apteekkilupaa”, Sarvilahti kertoo.
Oman apteekkinsa, Lappeenrannan Keskusapteekin, toimintaan hän otti tietokoneet avuksi Suomessa ensimmäisten joukossa. Pioneerin rooli vei hänet puhumaan muille apteekkiammattilaisille. “Yksi käänteentekevä tilaisuus oli Farmasian päivät 1982”, Sarvilahti kertoo. Päivien ohjelma oli “atk lääkehuollossa”, mikä alkoi avata apteekkarien silmiä ja edisti apteekkien tietokoneistumista.
“Lars Molinin aktiivisuus Suomen apteekkariyhdistyksessä vei tuolloin asioita voimakkaasti eteenpäin”, Sarvilahti muistelee.
Sarvilahti itse kertoi avoimesti kokemuksistaan ja hyödyistä apteekin tietokoneistamisessa 80-luvun alussa Farmasian päivillä. “Omalle apteekilleni hyöty atk:sta on noin 1000 mk/kk”. Rahallisen hyödyn lisäksi asiakkaat hyötyivät jo tuolloin nopeammasta palvelusta. Sarvilahden ensimmäinen apteekkijärjestelmä oli saksalainen BASF.
30 vuotta yhteistyötä Receptumin kanssa
Kun kolme vuotta myöhemmin Nokia Data päätti vuonna 1985 lähteä rakentamaan tulevaisuuden apteekkijärjestelmää, tietokoneistuminen kiihtyi. “Oli todella iso onni, että apteekkiala pääsi Nokian menestymisen siivillä etenemään”, Sarvilahti sanoo nyt.
Loppu onkin historiaa. Nokia Datan apteekkiyksikkö muuttui ICL:n kautta Receptumiksi. Sarvilahti ja Vepsäläinen ovatkin Receptumin pitkäaikaisimpien asiakkaiden joukossa. “Meillä on aina ollut hyvät luottamukselliset välit”, Sarvilahti kertoo
“Receptum on helpottanut montaa asiaa. Ja aina kun heiltä kysyy apua, sitä saa. Melkein mihin vaan”, Hannele Vepsäläinen naurahtaa. 30 vuoden yhteistyön aikana moni henkilö on tullut tutuksi.
Venäjän kaupan nousu ja lasku
Kuten niin moni muukin apteekki Itä-Suomessa, myös Lappeenrannan Keskusapteekki on nähnyt Venäjän kaupan nousun ja laskun. “Parhaimmillaan meillä kolmasosa käsikaupasta myyntiin sesonkiaikoina venäläisille”, Sarvilahti kertoo.
Nyt kauppa on hiljentynyt todella paljon. Enää ei riitä se, että suomalaisesta apteekkista saa luotettavasti ja varmasti juuri sitä tavaraa mitä pakkauksen kyljessä lukee. Harvalla venäläisellä on enää varaa tulla Suomeen, mikä näkyy apteekkienkin myynnissä.
