Ruotsissa kortteliapteekit menestyvät

Valtion apteekkimonopolin rauettua Ruotsissa vuonna 2009, pienet erikois- ja lähiöapteekit olivat uusi ilmiö. Nyt ne ovat osa ruotsalaista apteekkimaailmaa. BroApoteketin omistaja Johan Olofsson tietää, miten kortteliapteekki saadaan menestymään.

Kun apteekkari Johan Olofssonin apteekkiin tulee uusi asiakas, hän saa aina apteekin omistajalta käyntikortin. Samalla kirjataan asiakkaan perustarpeet ja lääkitykset, jos hän näin haluaa.

Noin 4 000 asukkaan Lilla Essingenin saari on rauhallinen keidas Tukholmassa. BroApoteket on nimensä mukaisesti saarelle johtavan sillan kupeessa ja saaren ainoa apteekki. Olofssonin apteekin konsepti onkin olla kortteliapteekki, lähiseudun asukkaiden tuki ja turva, jossa asiakkaat ja heidän tarpeensa tunnetaan ja palvelu on aina henkilökohtaista.

Tällä periaatteella Olofsson on pyörittänyt apteekkiaan jo kuusi vuotta, tuplannut apteekkinsa tilat ja avannut jo toisen kortteliapteekin Gröndalissa. Työntekijöitä on viisi, tosin juuri nyt on kaksi paikkaa auki.

”Töitä ja asiakkaita riittää, mutta farmaseuteista on Ruotsissa tällä hetkellä huutava pula”, sanoo Olofsson ja toivottaa suomalaiset farmaseutit tervetulleiksi töihin apteekkiinsa.

”Emme olisi pystyneet edes aloittamaan toimintaamme, ellei Receptum olisi tullut apuun”

Idea omasta naapurustoapteekista kehkeytyi Johan Olofssonin mielessä jo, kun hän valmistuttuaan kiersi Skotlannissa farmaseutin tuuraajana ja työskenteli parissa vuodessa 100:ssa apteekissa.

”Monet niistä olivat yhden hengen apteekkeja ja IT-järjestelmät monenkirjavia. Siinä sai hyvän koulun apteekin pitämiseen”, Olofsson muistelee.

Kun Ruotsi luopui apteekkimonopolistaan ja kuka tahansa sai perustaa apteekin, proviisorin koulutuksen saanut Johan Olofsson oli valmis. Sen sijaan IT-järjestelmien toimittajat eivät olleet varautuneet pienten apteekkien nousuun Ruotsissa.

”Kun apteekkimonopoli raukesi, valtion Apoteket AB:ssa käytössä ollut IT-järjestelmä myytiin. Vanha järjestelmä ei ollut valmis taipumaan pienten apteekkien tarpeisiin tai maksukykyyn. Hinta oli sama niin isoille apteekkiketjuille kuin yhden hengen apteekkiyrittäjille. Emme olisi pystyneet edes aloittamaan toimintaamme, ellei Receptum olisi tullut apuun”, Olofsson kertoo.

Sopii apteekeille joissa on vain vähän henkilökuntaa

BroApoteket oli pienin uusista yksityisistä apteekeista aloittaessaan Receptumin tuella. Samaan aikaan syntyi myös muita pieniä lähiö- ja erikoisapteekkeja ketjujen rinnalla. Olofssonin kaltaiset aktiiviset apteekkiyrittäjät ovatkin olleet kehittämässä Receptumin kanssa ohjelmistoa niin, että se tukee hyvin myös apteekkeja, joissa on vähän henkilökuntaa.

”Yhteistyömme tuloksena on muun muassa kehitetty MAXXiin toiminto nimellä ”plockkontroll” (keräilytarkistus). Sen avulla voi nopeasti viivakoodilla tarkistaa, että farmaseutti on varmasti toimittamassa asiakkaalle oikeaa reseptivalmistetta. Se nopeuttaa ja tekee toiminnan entistä turvallisemmaksi, kun käytetään sähköisiä reseptejä”, Olofsson kertoo.

Yhteistyössä kehitetty toiminto on sellainen, josta tulee olemaan hyötyä laajemminkin, kun EU:n määräys lääkevalmisteen alkuperän jäljitettävyydestä tulee pakolliseksi.

”Kun aloittaa uutta, on tärkeää, että on kumppani, joka kuuntelee ja reagoi nopeasti tarpeisiin. Receptum on ollut sellainen”, Olofsson kiittelee.

”Ilman helppoa varastonhallintaa olisimme pulassa”

Kun henkilökuntaa on vähän, työvaiheiden automatisointi helpottaa. BroApoteketissa kiitellään MAXXin toimintoa, jolla saadaan kuukausittain vaihtuvien korvattavien reseptilääkkeiden varasto hallittua kustannustehokkaasti.

Ruotsissa paikallinen hintalautakunta (TLV) määrittää joka kuukausi jokaiseen korvattavaan substituutioryhmään niin sanotun kuukauden tuotteen. Asiakas saa korvattuna valita vain kuukauden tuotteen tai lääkärin määräämän tuotteen. Jälkimmäisessä tapauksessa asiakas maksaa kuukauden tuotteen ja määrätyn tuotteen ostohinnan erotuksen. Jos asiakas valitsee minkä tahansa muun tuotteen, hän maksaa sen kokonaan itse. Tämän takia kuukauden tuotteita pitää olla apteekissa aina sopiva määrä.

”MAXXissa on onneksi automatiikka, joka vaihtaa kuun vaihteessa tilausparametrit uudelle kuukauden tuotteelle. Tämä säästää usean päivän työtunnit ja varmistaa sujuvuuden. On äärimmäisen tärkeää, että varastonhallinta toimii kuin kone. Ei ole varaa siihen, että käsiin jää lääkkeitä, jotka eivät liiku tai ettei ole tarjota lääkkeitä, joita tarvitaan”, Johan sanoo.

Neuvontatyö on ammattiapteekin vahvuus

Olofssonilla on asiakkaita vauvasta vaariin. Hän tuntee lähes kaikki henkilökohtaisesti. Kadulla ja lähikahvilassa ihmiset tervehtivät häntä iloisesti, kertovat kuulumisiaan ja kyselevät neuvoja.

”Oma apteekkari on tärkeä ja turvallinen. Olemme ikään kuin solmukohta terveydenhuollon eri toimijoiden välissä. Monilla asiakkailla on useita lääkäreitä, lääkkeitä, terveyskeskus- ja sairaalakäyntejä. Autamme katsomaan, että kokonaisuus toimii. Voimme esimerkiksi kertoa lääkärille, että asiakkaan olisi hyvä saada aina samanlainen, helposti tunnistettava lääkerasia, ettei tule virheannostelua”, Olofsson pohtii lähiapteekin roolia.

”Tämä ei ehkä ole kannattavin tapa olla apteekkialalla, mutta minulle tämä on oikea ja rakastan työtäni. Haluan myös vaalia apteekkialan osaamista. On voitava luottaa siihen, että apteekissa saa aina asiantuntevaa neuvontaa. Siksi kaikki työntekijäni ovat aina farmaseutin koulutuksen saaneita.”

”Toivon, että valtio ei vedä apteekkeja liian tiukille Ruotsissa. Jos apteekeista tulee vain supermarkettien kioskeja, joista annetaan lääkkeitä liukuhihnalta, neuvonta loppuu. Miten käy niiden, jotka eivät pärjää yksin vaativien lääkitystensä kanssa”, Olofsson pohtii.

”Meillä oli esimerkiksi viime vuonna tapaus, jossa sydänkohtauksen saanut haki apua apteekista ja saatiin siksi ajoissa hoitoon. Lähiapteekki koetaan turvapaikaksi, jossa pidetään huolta”, Olofsson summaa.