Hallitus on luovuttamassa eduskunnalle esitystä lääkelain muuttamisesta tietyiltä osin. Yksi esityksen uudistuksista antaisi apteekeille mahdollisuuden määrittää itsehoitolääkkeiden hinnan. Muutoksen vaikutuksiin voi valmistautua jo etukäteen.

Takaisin
  • Hallitus on luovuttamassa eduskunnalle esitystä lääkelain muuttamisesta tietyiltä osin
  • Esityksen mukaan itsehoitolääkkeen hintasääntelyä muutettaisiin siten, että itsehoitolääkkeille asetettaisiin enimmäis- ja vähimmäishinta. Apteekit voisivat kilpailla näiden lääkevalmisteiden hinnoilla pienentämällä lääkkeen toimittamisesta saatavaa apteekin katetta
  • Tutustu hallituksen esityksen sisältöön ja seuraa lääkelain muutoksen käsittelyä täältä

Lääkelain muutos mahdollistaisi itsehoitolääkkeiden hinnoittelun vähimmäis- ja enimmäishintojen raameissa. Hallituksen lakiesityksen myötä apteekit voisivat kilpailla itsehoitolääkkeiden hinnoilla pienentämällä lääkkeistä saatavaa apteekin katetta.

Lääkekate vaihtelee apteekkien koon mukaan apteekkiveron progression johdosta: prosentuaalisesti lääkekate on pienempi isommissa apteekeissa, joissa lääkemyynti on pientä apteekkia suurempaa. Kokonaisuudessaan lääkekatteessa ei ole nykyisellään kovasti mahdollisuuksia nipistää niin, ettei se tuntuisi apteekin liiketoiminnan kannattavuudessa.

”Keskimääräinen lääkekate on kaikista lääkkeistä apteekkiveron jälkeen hieman yli 20 prosenttia. Jos siitä lähtee nipistämään, niin kannattaa laskea tarkkaan jokaisen lääkkeen kohdalla, miten alas myyntikate tippuu”, apteekkitaloutta opettava apteekkari Risto Holma sanoo.

Helsingin Lauttasaaressa Lauttiksen apteekkia pitävä Risto Holma opettaa apteekkitaloutta muiden muassa yliopisto-opiskelijoille. Lisäksi hän on vetänyt Proviisoriyhdistyksen Talouskiertuetta vuosia, yhdessä Receptumin toimitusjohtajan Juha Antilan kanssa.

”Lääke ei ole shoppailutuote”

Lääkelain uudistus muuttaisi myös lääkkeiden samanhintaisuuden periaatetta, jolloin osassa Suomea asukkaat saisivat itsehoitolääkkeensä kalliimmalla hinnalla kuin toisaalla.

”Suomessa on ollut olemassa lääkkeiden samanhintaisuuden periaate, että lääke maksaa saman verran missä päin Suomea tahansa. Jos mennään siihen, että yksittäinen apteekki voi antaa alennuksia yhdellä paikkakunnalla ja toisella lääke on kalliimpi, niin silloin tämä samanhintaisuuden periaate poistuu”, Holma toteaa.

”Asiakkaan näkökulmasta kaikkein pahin lopputulema olisi se, että muutos edistäisi lääkkeiden liikakäyttöä, turhien lääkkeiden ostamista ja varastoimista kotiin, ja vanhentuessaan niiden päätymistä lääkejätteisiin. Sitä ei toivota tietenkään.”

Holma ei usko apteekkien synnyttävän esimerkiksi suuria kipulääkkeiden hintakilpailuja, suuremman asiakasvirran toivossa.

”Lääke ei ole shoppailutuote. Kilpailu on toki aina hyvästä, eikä sitä pidä pelätä, vaan se yleensä johdattaa kehittämään omaa toimintaa ja kokeilemaan uusia juttuja”, Holma sanoo.

”Nykyisillä apteekkien myyntikatteilla puhutaan aika maltillisista hinnanalennuksista, jos niitä tulee. Mikä tulee olemaan se asiakkaan hintajousto, että vaihtaako hän apteekkia, jos lääkkeen saa naapuriapteekista 40 senttiä halvemmalla? Vai onko syytä miettiä kokonaisuutta ostoskorityyppisesti, jolloin asiakas pyrkii ostamaan kaikki apteekkituotteet samasta paikasta ja ostoskorin kokonaishinta ratkaisee”, apteekkari pyörittelee.

”Ilmiönä tässä minua kiinnostaakin se, että muuttaako lakiuudistus kilpailutilannetta ja asiakkaan ostokäyttäytymistä, ja mihin suuntaan.”

Lääkkeiden myyntikate on ollut laskussa jo valmiiksi

Itsehoitolääkkeiden hintojen vapautuminen voi asettaa apteekit haastaviin tilanteisiin tulojen laskemisen myötä.

”Lääkkeiden myyntikate on ollut laskussa jo pidempään”, Lauttiksen apteekin apteekkarinakin toimiva Holma toteaa.

”Siihen on kaksi suurinta syytä, jotka kulkevat käsi kädessä. Kalliiden lääkkeiden osuus valikoimasta on kasvanut, ja progressiivinen apteekkitaksa aiheuttaa sen, että lääkkeestä jää vähemmän katetta apteekille. Lisäksi apteekkien koot ovat kasvaneet, joten myös apteekkiveron verokertymä on kasvanut. Apteekille jää yksinkertaisesti vähemmän käteen.”

Lääkkeiden arvoketjussa on valmistaja, maahantuoja, tukkuliike ja apteekki. Jos jatkossa edullisempia tuotteita voivat tarjota arvoketjusta vain apteekit, on hinnanalennus suoraan pois vain heiltä – samalla kun muut toimijat saavat jatkossakin täyden hinnan tuotteestaan.

”Nyt jos apteekit ovat ainoat, jotka antavat itsehoitolääkkeistä alennuksia, niin se tulee kiihdyttämään lääkkeiden myyntikatteen laskemista entisestään. Se tarkoittaa sitä, että kun myyntikate laskee, niin apteekin täytyy tehostaa toimintaansa tai etsiä säästöjä jostain muualta, jotta apteekki säilyisi kannattavana”, Risto Holma selventää.

Oman liiketoiminnan tuntemuksella turvaa muutoksiin

Apteekkialan ohjelmistotoimittaja Receptumin toimitusjohtajalla Juha Antilalla on eturivin näkymät suomalaisapteekkien talouteen. Antila näkee lakimuutoksen mahdollisuutena tutustua oman apteekin talouteen ja kehittää sitä entistä kannattavampaan suuntaan.

”Muutoksen myötä entistä useampi asiakkaamme tulee olemaan kiinnostunut järjestelmän raporteista ja niiden hyödyntämisestä itsehoitolääkkeiden myynnin ja ylipäätään kaiken myyntinsä analysoinnissa. Se on selkeästi positiivinen asia”, Antila sanoo ja jatkaa:

”Apteekkien tulisi kuitenkin huomioida apteekkivero katelaskennassaan, jotta liiketoiminta säilyisi kannattavana. Kyllä me haluamme luoda järjestelmiä ja tukea asiakkaitamme kehittämään liiketoimintaansa. Kysymys onkin, että kuinka käyttää tätä lain suomaa mahdollisuutta hyväksi niin, että liiketoiminta on kannattavaa.”

Antila näkee oman apteekin talouden tuntemuksen olevan avain niiden vaikutuksien kohtaamiseen, joita lääkelain muutos toisi tullessaan.

”Monet apteekit katsovat vain tilitoimiston tuloslaskelmia, ja tekevät niistä johtopäätöksiä tutkimatta, mistä muutos esimerkiksi tuoteryhmätasolla voi oikeasti johtua. Onko kyse reseptilääkemyynnistä, itsehoitolääkemyynnistä vai ei-lääkemyynnistä”, Antila selventää.

”Selvitä, millä tavalla oman apteekkisi myynti jakaantuu: mikä on itsehoitolääkkeiden merkitys oman apteekin kannattavuudelle ja paljonko niistä tulee katetta tällä hetkellä? Siitä voi päätellä, mikä vaikutus lakimuutoksella tulisi olemaan oman liiketoiminnan kannattavuudelle”, Receptumin toimitusjohtaja neuvoo.

Konkreettisia vinkkejä lääkelain muutoksen vaikutuksia varten

Apteekkari Risto Holma listaa vinkkinsä lakimuutoksen vaikutuksiin valmistautumiselle.

  • 1. Valmista henkilökunta katelaskentaan: kerro, miten apteekkivero vaikuttaa katelaskentaan, mahdollisten alennushintojen lisäksi
  • 2. Tutustuta henkilöstö apteekkiohjelmiston mahdollisuuksiin: miten MAXXia voi hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla esimerkiksi siitä saatavien raporttien osalta
  • 3. Mieti apteekkisi kokonaisuutta ja myymälätilan valikoiman eli tavararyhmien hallintaa: miten tavarat sijoitetaan myymälässä ja millä tavoin asiakkaan asiointipolku etenee apteekissa

Olennaisin vinkki liittyy kuitenkin apteekkiammattilaisen etiikkaan ja farmaseuttiseen ammattitaitoon.

”Basaarimeininki ei kuulu apteekkiin, ja lääkkeet eivät ole mikään shoppailutuote. Niitä pitää ostaa tarpeeseen ja käyttää oikein. Lääkkeitä ei tule myöskään varastoida kotona, vaan ne tulee hakea apteekista tarpeeseen”, Holma linjaa neljännen vinkkinsä perusteita.

  • 4. Tunnista vastuusi apteekkiammattilaisena: pidä jatkossakin huolta, ettei asiakas osta lääkkeitä yli tarpeidensa.

Talouskiertue jatkaa virtuaalisena

Receptumin toimitusjohtaja Juha Antila ja apteekkari Risto Holma ovat työskennelleet yhdessä apteekkien talouden hyväksi jo vuosia. Kaksikko on kiertänyt maakuntia auttaen proviisoreja taloustaitojensa kehittämisessä. Kiertäminen on vaihtunut kevään 2021 kurssin osalta uuden ajan toteutukseksi, virtuaalitapahtumaksi.

Huhtikuun kurssikokonaisuus koostuu kolmesta päivästä, joissa valmistellaan apteekkiammattilaisia myös lääkelain uudistuksen tuomiin muutoksiin.

”Perinteisesti jokainen apteekin kannattavuuteen vaikuttava muutos on lisännyt tiedon tarvetta. Receptumilla on jo olemassa hyllyvastaavakoulutuksia ja hinnoitteluun liittyviä koulutuksia, jotka sopivat tähän tarpeeseen. Katsotaan, josko olisi vielä tarvetta jonkinlaiselle talousklinikalle”, Juha Antila summaa.

Tutustu Proviisoriyhdistyksen Talouskiertueen ohjelmaan täällä.