Juhlapäivä! 500. MAXX käyttöön Mynämäellä

MAXX-tunnuksin koristeltu täytekakku on kannettu Mynämäen Keskusapteekin taukohuoneeseen. Huoneessa käy iloinen puheensorina, kun apteekkari Jan-Peter Malmén ja apteekkilaistiiminsä leikkaavat omat palansa juhlaherkusta ja nostavat maljan uudelle alulle.

Syyskuun kymmenes päivä uudessa lokaatiossa ovensa avannut Mynämäen Keskusapteekki on järjestyksessään 500. apteekki, jonka arjessa auttaa nykyään MAXX.

Karviasta Mynämäelle muuttaneen apteekkarin lähikuukaudet ovat olleet kiireisiä. Tutustuminen uuteen kotikuntaan ja apteekkiin on pistänyt välillä pään pyörälle. Malmén on ehtinyt käyttää MAXXia uransa aikana muutaman vuoden verran, eikä ohjelmisto ole täysin tuntematon apteekkarille. Ohjelmisto oli kuitenkin uusi Malménin apteekkilaisille ja henkilökunta sai apua uuden opetteluun koulutusmateriaalin lisäksi myös kasvotusten, heti käyttöönottopäivästä lähtien.

– Meillä oli heti avaamispäivänä ja pari päivää sen jälkeenkin Receptumin kouluttaja paikan päällä. Koulutuspäiviä on vielä yksi jäljellä. Katsotaan, josko sen jälkeen otetaan vielä lisää koulutusta, jotta saa kaikki tehot irti MAXXista, eikä käyttö jää vain tyhjäkäyntiin työvälineenä, Jan-Peter Malmén suunnittelee.

Ohjelmisto oli käytössä Receptumilla itsellään jo vuonna 2007, jolloin sitä käytettiin tilaustenkäsittelyyn ja laskutukseen. Reseptinkäsittelyominaisuus pääsi apteekkiarjen hyötykäyttöön ensimmäisen kerran vuonna 2008, kun ensimmäinen MAXX käyttöönotettiin yksityisessä Kipparlahden apteekissa.

Jan-Peter Malmén nostaa MAXXin hyödyiksi varsinkin raportointityökalut, joita voi hyödyntää apteekkitaloudessa.

– Raportointiominaisuus on hyödyllinen ja apteekin tilannetta voi seurata reaaliajassa. Se on hyvä lisä tilitoimiston raportille, joka on laajempi ja syvällisempi, mutta joka tulee kuitenkin aina kuukauden jälkijunassa, Malmén sanoo.

MAXXin valinnassa vaikutti myös se, että ohjelmistoa kehitetään jatkuvasti ja päivitetään vähintään kerran kuukaudessa. Receptum hyödyntää ohjelmiston kehittämisessä uusimpia teknologioita sekä huomioi kuluttajien käyttäytymisen muutokset ja sen myötä myös apteekkityön muuttumisen.

Maailma muuttuu ja apteekkiala sen mukana. Digitalisaatio on muuttanut monta apteekkiarjen työtehtävää vuosien varrella ja tehnyt osasta automatisoituja.

Mynämäen Keskusapteekin apteekkari Jan-Peter Malmén muistelee työtehtäviään apteekissa 1980-luvulla. Tuolloin työelämään tutustumassa ollut nuorukainen kirjoitti kirjoituskoneella lääkkeiden etikettejä lääkepakkauksiin. Työtä tehtiin juuri sellaisella pieteetillä, mitä tilanne vaati – kun korjausnauhaa ei ollut käytössä.

– Kun tein koululaisena kesätöitä apteekissa, niin se oli manuaaliapteekki. Istuin siellä ja hakkasin niitä etikettejä, että jos se oli kymmenen purkkia yhtä sorttia, niin sitten tuotettiin kymmenen samanlaista etikettiä, Jan-Peter Malmén muistelee ja jatkaa:

– Se oli aika puuduttavaa mekaanista työtä. Ja kun ei saanut tulla lyöntivirhettä, koska silloin ei ollut korjausnauhaa. Se oli ihan erilainen lähestymistapa verrattuna nykyiseen, kun ei kauheasti edes kirjoiteta ohjeita, koska ne tulevat sähköisen reseptin kautta.

Pienessä sivuapteekissa työskennelleen koululaisen silmin apteekkiarki pyöri lähinnä mekaanisen työn ja tuotteen laskutuksen ympärillä.

– Alkuunhan tietokoneet poistivat juuri ne kaksi asiaa: tietokone tuotti niitä etikettejä tarvittavan määrän ja sitten se hoiti laskutuksen paljon sujuvammin, koska Kela-laskelmia ei tarvinnut kirjoittaa itse. Siihen aikaan isommilla apteekeilla oli kopiokone, millä he saivat luvan ottaa reseptistä kopion, joka meni Kelalle. Pienessä sivuapteekissa ei kuitenkaan ollut kopiokonetta, vaan Kela-laskelmat piti sitten kirjoittaa itse, Malmén kertoo.

– Reseptipäiväkirjan ylläpito oli sekin manuaalinen, eli jokaisesta reseptistä kirjoitettiin käsin tiedot päiväkirjaan. Silloin se oli ihan oikeasti kirja! Malmén naurahtaa.

Mynämäen Keskusapteekin apteekkarin mielestä suurimpia digitalisaation myötä tulleita muutoksia on ollut se, ettei enää tarvitse hakeutua kirjojen ääreen silloin kun tarvitsee lisätietoa asioista.

– Pharmaca on nykyään koneessa mukana, kuten ovat kaikki terveysportit ja muut. Kaikki tämä tietomäärä on integroitu apteekkijärjestelmiin. Se on tavallaan suurempi muutos kuin se, että se suuri mekaaninen apteekkityö on siirretty digitaaliseksi, apteekkari Malmén sanoo.

Jatkuvasti päivittyvä apteekkiohjelmisto helpottaa apteekkarin ja apteekkihenkilökunnan työtä paitsi reseptinkäsittelyyn liittyvien automaatioiden myötä, niin myös apteekkialan vaatimusten täyttämisen osalta.

MAXX päivitetään aina ajan tasalle myös apteekkialan lainsäädäntöön tehdyistä muutoksista. Ohjelmistoon määritellyt lainsäädännön vaatimukset esimerkiksi lääkkeiden hinnoittelussa ja kansaneläkelaitoksen korvauksissa näkyvät vaikkapa apteekin itsepalvelukassoja käytettäessä. Vaikka asiakas asioi itsenäisesti kassalla, kaikki osa-alueet tulevat huomioiduksi, koska kassalaite keskustelee saumattomasti MAXX-ohjelmiston kanssa.

MAXX ja Receptum koulutuksineen ovat apteekkarin liiketoiminnan tukena ja samalla myös henkilökunnan apteekkiarjen helpottajana. Kaikki tähtää lopulta siihen, että apteekin asiakas viihtyy – silloin henkilökunta, apteekkari ja apteekkitalouskin voivat hyvin.

Mynämäen keskusapteekin apteekkari kokee, että sujuva ja menestyksekäs apteekkitoiminta lähtee apteekkiyrittäjän hyvinvoinnista.

– Ilman hyvinvoivaa apteekkaria eivät voi muutkaan olla hyvinvoivia. Terve yritys luo pohjan kaikelle muulle, ja kaikkien palikoiden tulee olla kunnossa, Jan-Peter Malmén summaa.

– Kaikki mitä teemme tähtää siihen, että asiakas saa parhaan palvelukokemuksen ja että henkilökunta viihtyy. Ilman asiakasta ei meilläkään ole työtä, sanoo Jan-Peter ja muistelee Sinitaivas-yhtyeen kappaletta ”Eturivin tytöt”.

– Sinitaivas laulaa ”ilman teitä ei olis meitä” – ilman asiakkaita ei olisi apteekkilaisiakaan.