Apteekkimaailma on kiehtova kokonaisuus tiedettä ja taitoa, jonka keskiössä on ihminen. Intohimolla apteekkihistoriaa tunteva Bengt Mattila palasi Helsingin Kamppiin, entiseen apteekkiinsa Joutsen apteekkiin, jossa sekoitetaan nykyään lääkeannosten sijaan drinkkejä. Historia on arvossaan Viinibaari Apotekissa, jonka ylähyllyillä loistaa yhä Mattilan ruosteenruskeiden lääkepullojen lämmin kajo.

Takaisin

Lue lisää Joutsen apteekin historiasta:

”Hei hei! Pitkästä aikaa!” Lämpimät tervehdykset ja silmäkulmiin saakka ylettyvät hymyt vaihtavat omistajaa sateisena kesäkuun päivänä, kun vanha tuttu astuu sisään Viinibaari Apotekiin. Helsingin Kampissa, Eerikinkadun ja Lapinlahdenkadun kulmassa sijaitsevassa ravintolatilassa on aiemmin toiminut Joutsen apteekki, joka oli aikanaan Suomen vanhin alkuperäisellä paikallaan ja interiöörillään toiminut apteekki. Sitä johti apteekkihistoriaan – ja menneen maailman kulttuuriperintöön muutenkin – intohimoisesti suhtautuva Bengt Mattila.

Apteekkinsa kulttuuriperinnön tiedostanut ja sitä pieteetillä vaalinut entinen apteekkari on tuttu asiakas viinibaarin henkilökunnalle ja varsinkin omistajakunnalle. Mattilan ansiosta tilan kalusteiden historialliset yksityiskohdat säilyivät myös ravintolavieraiden ihasteltaviksi, ja Mattilan asiantuntemusta hyödynnettiin myös ravintolan lanseerauksen yhteydessä.

Myöhemmin myös Carelia apteekin luotsattavakseen ottanut Bengt Mattila teki Töölössä ollessaan yhteistyötä myös toisen Viinibaari Apotekin omistajakunnan omistaman ravintolan kanssa. Mannerheimintien ja Runeberginkadun risteyksessä sijaitseva ravintola Carelia toimii myös entisissä apteekin tiloissa.

– Jaamme arvostuksen ja rakkauden vanhan vaalimiseen yhdessä ravintolaomistaja Asta Nurmilaukaksen ja hänen poikansa Tio Tikan kanssa, Bengt Mattila kertoo.

Apteekkitoimiala elää muutosten mukana – niin hyvässä kuin pahassa

Joutsen apteekki avattiin paikalleen 110 vuotta sitten, vuonna 1912. Uudella vuosituhannella Kampin alueen infrastruktuurin ja sosiaali- ja terveyspalvelujen keskittyessä lähemmäs keskustaa, myös asiakasvirta apteekille kääntyi laskuun. Joutsen apteekki sulki lopulta ovensa vuonna 2018, Bengt Mattilan käännettyä kaikki kivet apteekkiliiketoiminnan pelastamiseksi.

Kun Viinibaari Apotek kaksi vuotta myöhemmin avasi ovensa, astui Bengt Mattila entiseen apteekkitilaansa varovaisesti.

– Vähän niin kuin hiivin sisään. Aistin rauhassa, millä tavalla reagoin, että tuleeko minulle jokin vahva tunnetila. Lopulta olin aika iloinen erityisesti siitä, kuinka pieteetillä täällä on laitettu kaikki paikat, Mattila muistelee.

Mattila piti hyvää huolta apteekkitilastaan: rakkaudella pidetyt apteekkitiski, kaapistot, laatikostot, nykyään tunnelmavalaistut ylähyllyt, joissa komeilee yhä Mattilan 130 vanhan apteekkipullon kokoelma… Sekä yli satavuotias kassakone, jonka kassalippaissa yhä komeilevat aikalaisfarmasistien nimikirjaimet.

Eri aikakaudet ovat nähtävissä nimenomaan aikansa käyttötavaroista, jonka kokoelmaa Mattila esittelee. Apteekkari asettelee entisen apteekkinsa kirjoituspöydän kannelle erikokoisia ja -mallisia pelti- ja pillerirasioita sekä viehättävän pienen pullon. Kaikissa esineissä on kaunis etiketti, johon on kirjattu apteekin nimi.

– Etiketit ja entisajan ohjeliput, niin sanotut kielisignatuurit, olivat apteekkien tapa erottua ja tuotteistaa itseään. Kaikilla apteekeilla oli omat nimikkotuotteensa ja visuaalisuutensa. Sellaista ei ole enää, Mattila harmittelee.

Eläinsymbolien uskottiin suojelevan apteekkitoimintaa

Kaunis joutsen kelluu veden päällä pitkä kaulansa vienolla kaarella. Suomen kansallislintu tervehtii entisellä apteekinkulmalla katsojaa, jos suuntaa katseensa pääoven yläosaan.

Taiteilija Hugo Backmanssonin lasiteos oli vaarassa hajota apteekkari Bengt Mattilan siivoushetken johdosta.

– Olin pyyhkimässä pölyjä joutsenesta, kun huomasin että lasi lähtee kaarelle sitä pyyhittäessä. Olin heti yhteydessä entisöijään, joka konservoi joutsenen. Huolellisen konservoinnin jälkeen paikalleen palannut joutsenmosaiikki kestäneekin nyt ainakin seuraavat sata vuotta, Mattila kertoo.

Joutsen apteekki oli aikanaan Helsingin ensimmäinen apteekki, joka otti käyttöönsä nimen, joka ei liittynyt apteekin fyysiseen sijaintiin.

– Yhdellätoista apteekilla ennen Joutsen apteekkia oli sijaintiin liittyvät nimet, kuten kaupungin ja piirikunnan apteekki sekä Kauppatorin apteekki. Yliopiston apteekki tuli myös myöhemmin kuvioihin, Mattila kertoo.

Korppi, karhu, leijona, kotka, joutsen… Eläinhahmot apteekkien nimissä juontavat juurensa kansojen lukutaidon puutteeseen: helposti tunnistettava symboli ohjasi asiakkaita apteekkiin. Samalla kun kansa sai tieteeseen pohjautuvaa rohdosapua apteekkiammattilaisilta, olivat kansanuskomukset voimissaan. Voimakkaiden eläinhahmojen uskottiin myös suojelevan apteekkia ja sen valmisteita pahoilta hengiltä.

Joutsen apteekki sai nimensä lasiteoksen mukaan. Mitä symboliikkaa joutseneen liittyy?

– Joutsen symboloi avoimuutta, harmoniaa, intuitiota ja puhtautta. Ja onhan se fyysisestikin voimakas eläin, Bengt Mattila miettii.

Apteekkiammattilaiset varmistavat lääkkeiden toimitusvarmuuden haasteiden hetkellä

Maailmantilanne on saanut keskustelun Suomen huoltovarmuudesta kiihtymään. Omavaraisuus on arvossaan ja yhteiskunnan välttämättömien toimintojen ja palvelujen turvaaminen halutaan varmistaa.

Keskusteluissa on noussut esiin ajatus siitä, kuinka Euroopassa tulisi olla enemmän lääketehtaita saatavuusongelmien minimoimiseksi.

Lääkkeiden toimitusvarmuus on herättänyt huolta mutta ajatustenvaihto apteekkiammattilaisten ammattitaidosta lääkkeiden valmistamiseksi on jäänyt vähemmälle.

Fimea on viime vuosina vahvasti ajanut sellaista linjaa, että lääkevalmistus apteekeissa tulisi lopettaa, koska se ei enää vastaa nykytarpeita. Mielestäni se on hyvin lyhytnäköistä, Bengt Mattila sanoo ja jatkaa:

– Jos ajattelee tätä nykytilannetta: meillä on ollut pandemia, jossa on ollut vaikeuksia saada tiettyjä lääkkeitä juuri sen vuoksi, että ne valmistetaan esimerkiksi Kiinassa tai Intiassa. Se on hyvin haavoittuvainen systeemi. Jos oikein muistan, niin vain noin puolella Suomen apteekeista on tällä hetkellä valmius valmistaa lääkkeitä, Mattila kertoo.

Hän haluaa osaltaan nostaa esille apteekkilaisten ainutlaatuista kykyä turvata Suomen kansan terveyttä myös kriisin aikaan.

– Minusta apteekkiammattilaisten perustaitoja lääkkeiden valmistamisesta tulisi pitää yllä. Apteekkarit voisivat huolehtia, että henkilökunnalla olisi perustaidot lääkkeiden valmistamiseen niiden raaka-aineiden pohjalta, joita on saatavilla. Niissä ei tarvitsisi olla edes sama vaikuttava aine, vaan Fimean siunauksella jokin korvaava, Mattila sanoo ja summaa:

– Apteekeilla on kyky ja mahdollisuus vähintäänkin pienimuotoiseen lääkevalmistukseen. Sellaiselle koulutukselle on varmasti kysyntää.