Kahden maailman apteekkari: Jukka Hujasen apteekeissa on kylätunnelmaa ja kansainvälistä sykettä

Kittilän apteekissa eletään ”perinteisen maalaiskyläapteekin” tasaista arkea. Apteekkari Jukka Hujasen mukaan Kittilän asiakkaissa korostuu iäkkäämpi väestö ja monilääkityspotilaat, joiden välillä harvinaisempiakin lääkkeitä varataan apteekille suunnitelmallisesti – erityisesti pitkien etäisyyksien vuoksi.

Parinkymmenen minuutin autoilumatkan päässä sijaitsee Hujasen sivuapteekki, Levin apteekki. Sen toimintaa taasen ohjaa sesongin mukaan vaihtuva asiakasvirta. Talvella ja joulun aikaan jopa 60–70 prosenttia asiakkaista on ulkomaisia turisteja. Toukokuusta kesäkuuhun tunnelma rauhoittuu ja apteekki palvelee pääasiassa paikallisia, Kittilän apteekkiasiakkaita nuorempaa väkeä: nuoria aikuisia ja sesonkityöläisiä.

– Asiakasmäärät heittelevät niin, että talven ruuhka-aikoina saattaa olla puolet enemmän asiakkaita kuin keväällä, apteekkari Hujanen havainnollistaa.

Jukka Hujasen apteekkien asiakaskuntien ero näkyy myös lääkevalikoimassa: Kittilässä korostuvat pitkäaikaissairauksien hoidossa käytettävät valmisteet, kun taas Levillä myytävien lääkkeiden kirjo on kapeampi ja painottuu lähinnä särkylääkkeisiin, ehkäisyvalmisteisiin ja sesonkiluontoisten vaivojen hoitoon.

Levin apteekilla joulun ajan ruuhkahuiput vaativat henkilökunnalta kielitaitoa, kovaa stressinsietokykyä ja ongelmanratkaisutaitoja esimerkiksi silloin, kun ulkomaiselle turistille järjestetään tarvittavia lääkkeitä.

Apteekkihenkilökunta pääsee halutessaan heittäytymään erilaiseen apteekkiarkeen työkierron myötä.

– Osa tykkää työkierrosta paljonkin. Se tuo vaihtelua ja tukee ammatillista kasvua, Jukka Hujanen miettii.

Kansainvälisessä Levin apteekin ympäristössä voi sukeltaa syvään kielikylpyyn: apteekissa asioi sesonkiaikoina erityisesti saksaa, ranskaa, englantia ja espanjaa puhuvia turisteja.

Kahden erilaisen apteekin johtaminen vaatii tasapainoilua vakaan perustoiminnan ja syklisen sesonkiyrittämisen välillä. Kittilässä apteekkitalouden seuranta ja johtaminen on suoraviivaista, mutta Levin kohdalla kaikki on suunniteltava ”jopa ihan viikon tarkkuudella”. Apteekkari Hujanen hyödyntää MAXXin raporttitietoja asiakasvirroista erityisesti työvuorosuunnittelussa.

– Pitää suunnitella tarkkaan, kuinka paljon siellä on väkeä töissä ja minä aikoina apteekki on auki.

Sesonkeina apteekkiin palkataan lisävoimia jopa pääkaupunkiseudulta asti, ja kielitaitoiset farmasistit ovat kansainvälisessä ympäristössä tärkeitä.

Varastonhallinta on talouden johtamisen kulmakivi: ennakoiva ostaminen tuo säästöjä ja varmistaa lääkkeiden saatavuuden. Lapin maakunnassa etäisyydet ovat pitkiä, ja asiointireissuun voi kulua tuntikausia. Apteekkarin onkin huolehdittava, että harvinaisempiakin lääkkeitä, kuten syöpälääkkeitä, on hyllyssä asiakkaan saapuessa.

– Tuntikausien matka 40 asteen pakkasessa ei salli ei-oota tiskillä. Valmistaudumme lääkehakureissuihin hyvissä ajoin niin, että saatamme sopia asiakkaan apteekkivisiitin yhteydessä seuraavan apteekkikäynnin ajankohdan jo etukäteen: näin voimme varata lääkkeen valmiiksi apteekille, Jukka Hujanen kertoo.

MAXXin mahdollisuus ajastaa tilaukset helpottaa arkea ja turvaa asiakkaan lääkehoidon jatkuvuuden.

Apteekkari Jukka Hujanen ryhtyi MAXX-käyttäjäksi kohta vuosi sitten aloitettuaan Kittilässä ja Levillä. Ohjelmiston käyttö on ollut luontevaa ja hän on ottanut monipuolisesti käyttöönsä MAXXin ominaisuuksia ja työkaluja.

Erityisen kiitoksen saa MAXX Sujuva -reseptinkäsittelynäkymä, joka on sujuvoittanut päivittäistä työtä merkittävästi.

– Apteekkarin näkökulmasta hyödyllisin MAXX-ominaisuus taitaa olla Sujuva. Se tekee reseptinkäsittelystä nopeampaa ja intuitiivisempaa, mikä on tärkeää erityisesti Levin kiireisinä sesonkipäivinä. Kun tekniikka toimii saumattomasti, farmaseutti voi keskittyä täysin asiakkaan kohtaamiseen ja lääkeneuvontaan, Hujanen summaa.

Hujasella on sydämessään erityinen paikka myös MAXX Business -työkalulle, jota hän käyttää lähes päivittäin. Tärkeimpien tunnuslukujen seurannan lisäksi työkalun uusi ostotyökaluominaisuus on innostanut apteekkaria.

Varastonhallinnassa tärkeänä apteekkilaisen aisaparina on ollut Saatavuudenhallinta-työkalu. Siitä näkee yhdellä silmäyksellä tilattavien tuotteiden saatavuustiedot, jolloin saatavuushaasteisiin voi tarvittaessa reagoida ajoissa korvaavia tuotteita tilaamalla.

– Saatavuudenhallinta-työkalu on välttämätön apu pohjoisissa olosuhteissa, vaikka lääkehuollon haasteet ovatkin yleismaailmallisia. Työkalu auttaa ennakoimaan saatavuushaastetilanteita, vaikka usein ilmoitukset tulevatkin vasta, kun häiriö on jo päällä, Jukka Hujanen miettii.

Tämän päivän apteekkikentällä tiedolla johtaminen on elinehto, kun katteet kapenevat ja toimintaympäristö muuttuu haastavammaksi. Lakimuutokset ja niiden myötä entisestään kiristynyt apteekkarien taloudellinen tilanne on johtanut jopa apteekkien lopettamiseen. Erityisesti haja-asutusalueiden asukkaiden apteekkipalvelujen saanti on vaikeutunut. Väestö vähenee ja kylät kutistuvat.

– Jos sivuapteekit muuttuvat kannattamattomiksi, ne suljetaan, mikä heikentää asukkaiden palveluita merkittävästi. Verkkokauppa ei pysty korvaamaan paikallista apteekkia akuuteissa tarpeissa, Jukka Hujanen toteaa.

Epävarma näkymä on vaikuttanut myös intoon lähteä alalle. Uusien apteekkarien kynnys aloittaa on noussut korkeaksi laskevan katteen ja suurten yrityslainojen vuoksi.

– Edessä voi olla tilanteita, joissa pienten paikkakuntien apteekkilupiin ei löydy enää lainkaan hakijoita.

Kaikki keinot apteekkitalouden parantamiseksi ovatkin tarpeen. Uusia mahdollisuuksia voidaan löytää esimerkiksi terveyspalveluista, kuten rokotuspisteistä, jollainen avautui Kittilänkin apteekkiin vuoden alussa.

– Uskon, että tällaiselle helposti saatavalle palvelulle on kysyntää, varsinkin jos tulee asioimaan pitkän matkan päästä, apteekkari sanoo.