Digitaaliset hintalaput herättivät apteekkari Ilkka Lievosen huomion elektroniikkaliikkeessä ja hän jäi pohtimaan miksei niitä ole käytössä apteekeissa. Lievosen Kauppaporvarin apteekki Raahessa digitalisoi hintalaput ensimmäisenä MAXX-apteekkina Suomessa.

Takaisin

Asiakas

Apteekki
Raahen I apteekki, Kauppaporvarin apteekki

Perustettu
Vuonna 1793

Apteekkari
Ilkka Lievonen

Apteekkari Ilkka Lievonen pyörittelee apteekkien henkilökunnalle tuttua hintaetiketit paikallaan pitävää muoviliuskaa käsissään ja puistelee päätään.

”Ei ole mitään mieltä, että henkilökunta tulostaa  hintatarrat ja näpertää kahden viikon välein uusia hintalappuja tällaisten muoviliuskojen väliin. Sillä ajalla tehtävä asiakaspalvelu ja kaikki siihen liittyvä on paljon arvokkaampaa”, hän sanoo.

Hintalappujen tulostaminen ja niiden ujuttaminen paikalleen jäi apteekissa historiaan, kun se otti kesäkuussa ensimmäisenä MAXX-apteekkina Suomessa käyttöön sähköiset hintalaput. Kodinelektroniikka- ja muotiliikkeissä yleistyneet sähköiset hintalaput päivitetään tietokoneella. Uudet hintatiedot siirtyvät digitaalisiin etiketteihin langattomasti.

Lievonen sanoo, että tärkein syy sähköisten hintalappujen hankkimiseen oli henkilökunnan ajan säästäminen hinnoittelutyöstä. Hän laskee, että sähköisiä hintalappuja on käytössä tällä hetkellä käytössä kaikissa palveluvalinnan tuotteissa eli noin 1500 kappaletta.

Kampanjointia ilman ajan haaskaamista

Nyt käsikauppalääkkeiden hinnat päivittyvät lääketaksojen muuttuessa automaattisesti MAXX-järjestelmästä. Proviisori Susa Rantala sanoo, että muutos säästää merkittävästi henkilökunnan aikaa ja tuo uusia mahdollisuuksia kampanjoiden suunnitteluun.

”Vapaakauppatuotteisiin voidaan ajastaa kampanjahinnat etukäteen vaikkapa Black Fridayksi”, Rantala odottaa.

Jatkossa vapaakauppatuotteiden hinnat voivat elää myös vuodenaikojen ja mahdollisesti myös kellonaikojen perusteella. Lievonen ja Rantala ovat varmoja, että aktiivinen hinnoittelu tuo uutta potkua apteekin markkinointiin ja myyntityöhön. Lievonen huomauttaa, että apteekin tietojärjestelmästä on jo aiemminkin saanut tietoa esimerkiksi siitä mitkä tuotteet myyvät hyvin tiettyinä ajanjaksoina. Markkinointia tukevaa tietoa ei kuitenkaan ole voitu hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla.

”Hinnoittelun ja markkinoinnin opiskeleminen kiinnostaa ja olen lukenut Receptumin sivuilta hinnoitteluvinkkejä. Seuraavaksi se on kiinni vain siitä, mitä haluamme lähteä kokeilemaan.

Lievonen ja Rantala pohtivat, että pienet apteekit, joiden asiakasvirrat ovat vähäiset eikä rinnalla ole kovaa kilpakumppania, voivat hyvinkin jatkaa tulostettavilla hintalapuilla. Sen sijaan he uskovat, että esimerkiksi marketapteekit hyötyisivät aktiivisen hinnoittelun mahdollistavasta järjestelmästä.

”Yhtään isommassa apteekissa en miettisi hetkeäkään laitanko tällaiset”, Lievonen sanoo.

Hintatiedot päivittyvät suoraan järjestelmästä

Sähköisten hintalappujen pioneerityö apteekkimaailmassa sujui Lievosen mukaan suoraviivaisesti. Kun aika oli kevättalvella kypsä sähköisten hintalappujen hankkimiseksi, Receptum kartoitti sähköisten hintalappujen toimittajat. Lopulta toimittajista valikoitui Digihinta Oy:n edustama Pricer. Työläin osuus urakassa oli rajapinnan rakentaminen  MAXX-järjestelmän ja Pricerin hintalappujärjestelmän välille. Urakka valmistui parissa kuukaudessa.

Nyt hintatiedot päivittyvät sähköisiin hintalappuihin suoraan MAXX-järjestelmästä. Uusi tuote lisätään järjestelmään älypuhelimen näköisellä lukulaitteella, joka parittaa tuotteen ja hintalapun keskenään niiden viivakoodien perusteella.

Sinänsä digitalisaatio on Kauppaporvarin apteekin väellä jo entuudestaan tuttua. Laskutus, tilitoimistoasiointi sekä varastoautomatiikka on siirretty sähköiseen aikaan varhaisessa vaiheessa.

”Olemme digitalisoineet tai ulkoistaneet kaiken toiminnan mikä ei ole ydintoimintaamme. Näin henkilökunta voi käyttää aikansa asiakaspalveluun”, hän jatkaa.

Ilkka Lievosen vinkit apteekkien digitalisoimiseen

  • Kannattaa seurata mitä muilla toimialoilla tapahtuu.
  • Digitaalisuus ei ole itseisarvo. Ensin mietitään mitä hyötyä siitä on ja sitten isketään kiinni.
  • Oman ydintoiminnan ulkopuoliset asiat kannattaa hankkia muualta.